Treenausta – 3/90
Sunnuntaiaamu. Selailin instagramia. Se on alkanut jostain syystä viime aikoina täyttyä treeniohjelmia kauppaavista hahmoista. Mitähän sellaista olen tehnyt, joka on saanut instan vakuuttumaan siitä, että olisin potentiaalinen asiakas?
Pysähdyin yhden kohdalle. Kuuntelin räpit läpi ja mietin, että jos tämä on hinnaltaan sen 39€, niin kuin nämä kurssit usein on, voisin vaikka ostaa pois. Ja ostin. Porkkanana toimi se, että jokaiselle päivälle on oma video. Myös välilepopäiville on ohjelmassa kevyttä venyttelyä. Päivittäistä läsnäoloa aiheelle.
Siitä on aikaa, kun minulla on viimeksi ollut joulukalenteri. Oma luukku avattavaksi jokaiselle päivälle, syyskuun puoliväliin asti. Jossain siellä häämöttää minuus, joka ehkä mahtuu kaapissa yksinäisenä roikkuvaan alunperinkin pikkasen naftiin mekkoon.
Takana on nyt kaksi 15 minuutin intensiivitreenausta. Oliko kivaa? No eipä juuri. Intensiivinen aloitus pitkällisen pysähtyneisyyden jälkeen on melkoinen järkytys keholle. Sieluun sattuu kohdata oma kömpelöys. Joskus muinoin minulla oli taipuisa ja kepeä keho. Nyt minulla on painava ja jähmeä keho. Huomaan, että vasemmassa reidessä ei tahdo riittää voima nostaa itseäni ylös. Hikeä virtaa massiivisina puroina pitkin kehoa.
Treenivideoiden tekijöille ei vissiin tule mieleen, että sen ekan session jälkeen seuraavana päivänä joka paikkaan sattuu. Mikään osa kehosta ei liiku ilman erityistä ponnistusta. Avasin toisen päivän videon ja päästin tuskaisen pihahduksen. Uudestaan koko keho mankelista läpi. Ja jotkut tekee tätä ilokseen?
Olen saavuttanut sen tipping pointin, ettei ole varaa kuunnella tunteita. Että onko kivaa tai miellyttävää? Huvittaako? Nyt on vaan tehtävä. Minä haluan itseni takaisin. Nyt pitää vain olla kärsivällinen. Keskittyä tämän päivän luukkuun. Huomenna tulee uusi ja mietii sitä sitten huomenna.
Mietin, että missä vaiheessa pääsee sellaiseen tilaan, että voi jakaa sellaisen suloisen treenikuvan, mitä some pursuilee. Toistaiseksi tiedossa on vain kuoppaista ihoa. Hikistä ähkimistä. Arkisia näkymiä. Kirkkaanpunaisena hohtava naama.
